Agrandissement : Illustration 1
Plak an bwonz Anglé té volé adan on èspédisyon pinitif an 1897 – Wayòm Bénin : Metropolitan Museum of Art, N-Y
Tèks la zò kay li la ka pòté témwanyaj anlè dé vyolans enstitisyonnèl ki fèt Gwadloup pannan lé lanné 2013 jis 2017, adan on pwojé pou té kréyé mwayen pédagojik asi “kréyasyon awtistik a Karayib-Lanmérik”, avè Lédikasyon Nasyonal é rézo CANOPÉ Gwadloup. Sé mwen ki té alorijin a pwojé-lasa, an asiré kodirèksyon a-y, an konswa kad konsèptyèl a-y, avè oryantasyon prensipal a-y, pou vwè yo Débaké-mwen avè britalité avan yo té mété-y anlè sit Lentèwnèt a CANOPÉ. An ka pwopozé analizé sa ki enskri adan tout on listwa a vyolans kolonyal, vyolans fizik oben senbolik, yo mèt atè adan lé “zoutrèmèw”, an pawtikilyé lé Zantiy fwansé, koré adan enpas a on dékolonizasyon ki pa jen rivé bout. Konmdifèt, dépandans é asijétisman Lafwans kréyé avè péyi lòtbò, ka fè, yo sé on fimyé pou tout-kalté-jan pwofitasyon. Adan ka-lasa, vyolans sistémik mofwazé an èkstraksyon a richès kiltirèl, an piyaj a konésans, an éfasman avè envizibilizasyon a travay a on Gwadloupéyen zansèt a-y té Afwiken. É, an final-di-kont, on opwésyon bazé anlè divizyon a ras, kifè lajennès pépa bénéfisyé kon i dwètèt, on mwayen pédagojik ki té fèt pou-y. Sé pa fòs tèks lasa ka pwan plas andidan tout tifant a pawòl dominan la ki vlé fè wòl vérité.
Té falé èkzòsizé tout dyab pou pòté témwanyaj anlè sa yo kriyé on « épistémicide » an lang fwansé, on kalté vyolans èspésyal dirijé kont konnésans kilti sibaltèn rivé konstwi. On « épistémicide » ka chèché rann, konnésans é moun ka pwodui yo, transparan kon lèspri. I kapab alé jous a détwi-yo, on mannyè total é définitif. Sé pou sa, ki an-tan lagè, ki an-tan lapé, « épistémicide » vlé-di brigandaj, krim kont kilti é kréyasyon awtistik, avè tout-mannyè konésans. Pa-ni pon rimèd lè-ou-vwè yo détwi on kréyasyon[1], é tout-on-chèn a konésans ki maré avèy, kon lè-ou-vwè Konkistadò té brilé ‘‘Codex’’ maya an XVIe syèk. Mé pòté témwanyaj avè otan pwésizyon nou pé pòté, sé dènyé mwayen pou nou pé rézisté, avè rèmèt an fòm sa-ou-vwè dominasyon, kèlkanswa la-i-sòti, té vlé rann envizib.
"Se nommer soi-même, c'est écrire le monde" - Édouard Glissant, Le Discours antillais
*
Pannan twa kat lanné, an rété pwi an mitan on dékatman a èstraksyon. On kalté pwédasyon adan on lojik apopwiyasyon a richès imatéryèl an domenm a konnésans, kilti, kréyasyon awtistik é lèstétik. Sé apopwiyasyon iléjitim lasa, sé mannèv a on bann pwédatè ki sòti lòtbò, sa-ki-fè ou ka vwè mèt a mannyòk isidan, éfasé é envalidé. Sé « épistémisid »[2] lasa, ki ka lévé kèsyon étik, ka fèt an kad a rèlasyon bankal, asimétrik, a ‘‘kolonyalité a konnésans é pouvwa’’. « White savior », sé-kon-sa yo ka kriyé modèl a lé prédatè èstraktivis. On « sovè Blan », kon kalté mési, ka kwè i konnèt myé ki moun ki anba, sa i bon pou yo, malgré yo. Sèten dè-y menm, i ka jwé-wòl èspésyalis ki paré pou fè, an plas a moun, paré pou piyé pwodiksyon a-yo, paré pou éfasé-yo, avè rann travay a-yo envizib.[3] Mi sé konsa Lòksidan ka kréyé dé « monn nouvo » ka sanm-li, olyé i kouté bèl voukoum a la-tè. I kréyé afwikanis pou envanté Afwik a-y, i kréyé oryantalis pou envanté Loryan a-y, otan doub défòmé adan miwa défòman a-y. [4]
Orijin a pwojé Kréyasyon Awtistik a lé Karayib-Lanmérik :
Dépi an mitan lé lanné 1990, adan gran sanblé a pwofésè law plastik, an toujou avèti lé enspèktè Pédagojik réjyonal (IPR), kònmkwa référans awtistik nou té-ka-ba zélèv an-nou, sété yenki on gran déboulé a référans òksidantal. On sitiyasyon a kolonyalité a konnésans[5] ki touné an jès-makak ki ka alyéné zélèv, alòs près yotout (kon pwofésè a yo) sé piti-pitit a Afwiken, ka viv a plizyè milyé kilomèt, lwen kapital a Lòksidan. An plis-disa, pa té ni pon rèsous pédagojik “sitiyé” pou lansèyman a law, adan lèspwi a valorizé dékatman kiltirèl é awtistik a la Karayib, ki ka touvéy pwi adan on zòn a rèlégasyon. Chak lè an té ka rémèt sitiyasyon-lasa an figi a sé enspèktè la (ki yo tout té ‘‘Métwopoliten’’), sa té ka mèt toutmoun adan jènman é lambara, tèlman sa té pòtré maké a on sitiyasyon tipikman kolonyal. Dépi dyab té ti gason, yo té ka enpozé nou vwè kréyasyon awtistik an jan a yo, konsi sété sèl modèl ki té ni asi latè, on kalté tèwminis pa ni mwayen dépasé. Yo té apwann nou soumèt nou douvan istanda-lasa, pou nou té transmèt li andidan lékòl-la.
Sèptanm 2012, on nouvo enspèktris pou law plastik rivé. Sèlon sa i té mandé, i té kay asiré on misyon bita-bita ant la Fwans é la Gwadloup. On nouvo sitiyasyon, i té ka sanm sa ki té dispozé pou wouvè zòrèy a-y é tandé kèsyon an té ka pozé dépi nanni-nannan adan on klima lendiférans. Kidonk, dépi prèmyé kontré a-y avè pwofésè law plastik Gwadloup, an palé èvè-y, on awtik an té sòti pibliyé anlè jounal Médiapart : « Une École pour la République Archipel »[6] : (on lèt wouvè pou minis fwansé a lakilti é lédikasyon nasyonal). https://blogs.mediapart.fr/edition/les-invites-de-mediapart/article/120712/une-ecole-pour-la- republique-archipel Adan tèks lasa, i té kèsyon on kréyasyon awtistik ki té andidan pwogràm lègzanmen a Bac 2010 - 2012 : L’Arbre des voyelles (moulaj on pyébwa – on chenn dérasiné, an bwonz, a léchèl natirèl). Enstalé adan Jardin des Tuileries, Paris, sé on kréyasyon a Giuseppe Penone, on awtis italyen ki ni on répitasyon entèwnasyonal. An té ka mété laksan konmkwa G. Penone, pa té lyanné jaden-la otila i té enstalé kréyasyon a-y, avè Jean-Baptiste Colbert, on nonm klé adan listwa a lèsklavaj kolonyal). Lyannaj-lasa, té pasé anba silans osi adan on piblikasyon CNDP (ki divini CANOPÉ) té ka pibliyé pou pwofésè a lisé. Awtik an mwen té ka mèt limyè anlè on biten sitèlman fwansé, kivédi pwogràm lékòl santré asi Léwòp, é on vizyon sélèktif a listwa, ka rifizé réyalité kiltirèl é awtistik a péyi déwò a Legzagòn. Dépi pwèmyé bokanté nou bokanté, enspèktris-la touvé-y entérésé avè tèks-lasa, ki vin déklanché pwojé a « Law a Karayib-Lanmérik ».
Modèl kolonyal-la :
« Mais nous avons besoin de pédagogies débarrassées des illusions universalistes, alimentant le désir pour ces formes habiles de continuité prédatrice, où l’on « travaille avec des communautés minoritaires » par exemple, plutôt qu’à construire les espaces qui permettraient, à terme, à celles-ci de développer leurs propres outils et d’œuvrer enfin par et pour elles-mêmes. L’espace d’une rencontre deviendrait alors possible, plus tard, dans de nouvelles conditions, lesquelles seraient moins radicalement asymétriques. »
Olivier Marbœuf : Suites décoloniales – S’enfuir de la plantation, Éditions du commun, 2022
Alòs i té ja misyonné an Gwadloup, enspèktris-la pa té konnèt ahak anlè kilti a Lakarayib. Sé sa limenm avouwé on jou nou té adan on déjiné a travay avè rèsponsab a mizé Chèlchè Lapwent (Musée Schœlcher de Pointe-à-Pitre). I di konsa, sèlbiten i té sav anlè lawchipèl an-nou, sé sa i té rivé li adan liv a lè « Guide du routard » ! Sé labitid a-yo adan lé ‘‘zoutrèmèw’’. Dé ‘‘métwopoliten’’ ki pa konnnèt on patat adan anviwonman otila yo ka entèwvyenn, tini otorizasyon / otorité pou pwan désizyon ki ni dé konsékans grav anlè vi a lé natif-natal. Kolonyalité a pouvwa.[7]
Apré on séri bokantaj alantou a tèks an ja piblyé, bokantaj anlè absans a référans awtistik karibéyen adan pwogràm pou lékòl, ki pwi an monopòl a Lafwans, enspèktris-la pwopozé-mwen rantré adan on pwojé pou lakadémi Gwadloup. On pwojé pou zélèv kon pwofésè, la an té ké jouwé on wòl détèwminan sèlon èspèwtiz an tini an domèn a kritik awtistik. I pwopozé mwen dirijé on gwoup « TraAM Arts Plastiques » (Travaux Académiques Mutualisés), on dispozitif nasyonal pou rann pwatik a tèknoloji dijital pi fasil andidan lékòl. An aksèpté gidonné sé dé pwojé la, a kondisyon travay a lé TraAM[8] té alinyé anlè wouchach a Law a Karayib-Lanmérik ki té ni pwiyorité-la sèlon mwen.
Chanjé vyé modèl la :
Il ne peut simplement s’agir d’ajouter quelque chose à ce qui existe déjà. Il s’agit de transformer profondément les rapports et les structures avec l’éthique comme boussole.
Françoise Vergès
An té sèten nésésité a désantré sa yo toujou té pwézanté nou kon nonbril a latè : léjann a law òksidantal, mèt a-y, ‘‘jéni’’ a-y, pyès awtistik métrès a-y, inévitab é ‘‘inivèwsèl’’. Konyéla, i té falé nou jété on zyé dékonplèksé anlè awtis a Karayib-Lanmérik. Gadé lòt koté-la, gadé on lòt jan awtis sòti dépi pa anwo, jis pa anba a lé Zantiy. Pou yo té simé kon grenn, on gran fanmi a fanm é nonm ka pawtajé léritaj térib a la trèt tranzatlantik é lèsklavaj la. Awtis ki fèt adan on zòn kiltirèl la sé plantè-la, pannan syèktan, té ka téworizé èsklav. Avè entèwdi-yo kréyé pou kréyasyon awtistik, pas i té lyanné avè divinité afwiken ki touvé-yo dyabolizé.[9] Prézans a sé awtis lasa, adan kolèksyon a sé gwo mizé entèwnasyonal la, ka rété two mawjinal. Sa an té vlé, sété mèt sé awtis minorizé la, an mitan kè a pwojé an-nou (non pa sé awtis òksidantal la ki ja’a débòdé adan liv, kon adan mizé ka èspozé-yo). Kè on enstitisyon enpòwtan té rèkonnèt travay a-yo, é pèwmèt-yo divini dé référans, tan pou zélèv é pwofésè a Lakarayib, kè pou moun déwò.
Pwojé lasa, ki té ka vwè jou an Gwadloup, é ki pa té ka sanm ponyonn, té ni lanbisyon kréyé on boulvès ki té nésésè, é nou té ka èspéré sa dépi bon déotwa tan. I té pou pèwmèt-nou arèsté ansényé law avè zyé bògn a on Siklòp, pou on vizyon pli enklizif, kon Lafwans pa té kò jan vwè. An té konsyan té ni on lòt nésésité. I té saji rèpansé rapò a pwodiksyon adan gwoup a travay-la, otila Fwansé ki ka pòté kilti ofisyèl-la, té ka fasadé avè Gwadloupéyen ki, yo, ka viv kilti antiyé dominé la. On sitiyasyon asimétrik ki té ka pwodui on jan dè ‘‘pawòl san palé’’ an gwoup-la. Menm si tan an-nou sé on tan a kolonyaliz ki pa ka di non a-y, an té’é pé kriyé-y ‘‘colonialisme friendly’’, kanmenmsa i ka rété on kalté dominasyon mofwazé. Anplis di sa, ‘‘leadership’’ an mwen sé té on jan pou fè CANOPÉ épi Lédikasyon nasyonal, rèkonnèt inisyativ-la té sòti an vant a Lagwadloup, avè tou sa sa té ka enpliké. Pwodiksyon a konnésans lasa, sété on mwayen pou sòti adan on pozisyon la nou té jous dèyè do a bondyé, on koté la mond a la kréyasyon awtistik té ka koré-nou. An té ka konsidéré pwojé-lasa, konsi sété on kalté réparasyon senbolik pou tout on pasé a envizibilizasyon avè éfasman, andidan a law kon adan listwa. Sété on pwoblèm ki té ka mandé on nouvo étik pou gouvèné rèlasyon a enstitisyon-la, avè Gwadloupéyen ki té adan pwojé la.
Kèsyon a ‘‘ras’’ - Kèsyon a janw :
Adan konfigirasyon orijinal la, enspèktè law plastik é listwa, té asosyé-yo adan on gwoup mélanjé, la i té ni pwofésè law plastik, istwa é litérati. On ansanm konpozit adan kilès yo chak, entéré a-yo té diféran. Asi baz a enspèksyon i té fè, enspèktris aw plastik la chwazi lé kat pwofésè a gwoup ‘‘Law a lé Karayib’’ ki té kapab dapré li, pwodui détwa fich anlè on sélèksyon awtis é kréyasyon a-yo. Menm si nou pa jen bòdé sa klèwman pannan sésyon a travay a gwoup la, kèsyon a ‘‘ras’’ é kèsyon a janw, té la, anba fèy. An jan ay, enspèktris la té distribiyé moun a gwoup-la alabalans. Ki sé té moun blan a gwoup dominan-la (sa ‘‘malélivé’’ nonmé yo kon sa), ki sé té Gwadloupéyen zansèt a yo té afwiken, ki fanm, ki nonm. Mé lè ou byen gadé, sété on sanblan. On égalité sans ékité. Mé kèsyon a ‘‘ras’’, sézi adan on silans koupab, alòs menm yo té planté-y kon pikèt an sosyété an-nou, té kay wouvin. Kèsyon a janw té rantré anbenn osi, an mitan kè a pwojé la. Orijinèlman, twa madanm (dé lenspèktris ‘‘métwopoliten’’, avè dirèktris afro-désandan a CANOPÉ Gwadloup), té ka gidonné pouvwa administratif-la, é an réyalité, sé yo ki té ka kontwolé gwoup-la. Dé adan yo, kenbé kontwòl-lasa, apré ou vwè enspèktris listwa-la pati blokoto. CANOPÉ nasyonal vin pozé enspèktris-la kèsyon pou sav ki jan fè awtis a lé Karayib-Lanmérik an té ka pwopozé, yotout zansèt a-yo té afwiken. Ès sé pa èspré an té ka chwazi awtis nèg pito ki awtis blan ? An ké wouvin anlè sa.
Dépi pwèmyé sanblé a gwoup-la, la ki té ni yenki sé dé enspèktris la, dirèktris a CANOPÉ Gwadloup, avè mwenmenm, an touvé mwen té oblijé di-yo, liv-la : « Anthologie de la peinture en Guadeloupe » té ka pozé pwoblem, é fò nou té mété-y a koté, pas i té ka voyé douvan on swa dizan ‘‘awtis’’ ki té ka fè révizyonis avè listwa a lèsklavaj[10] (enspèktris listwa la pwézanté nou liv-la konsi sé té ké on référans). Mi sa ki bay lakadans. Lidé an-mwen té klè asi ki chimen gwoup la té pou pwan, mé menm si sété mwen ki té inisyé pwojé-la é ki té kay désiné awchitèkti entélèktyèl a-y, an té ka rèpwézanté laminorité. Sé adan anbians-lasa, tou lé mwa, lè nou té ka sanblé CANOPÉ, an té ka défann awgiman an-mwen pyé-a-pyé pou té konvenk gwoup-la an ki dirèksyon pou nou travay. Èspéryans an té sanblé dépi on ventenn lanné piblikasyon, té ka mèt-mwen an pozisyon pou an té kapab pwopozé oryantasyon prensipal a pwojé-la.
Rèkonmandasyon an fè - réyalité a richès yo piyé :
Sé on èstraksyon kiltirèl ki pa kon lézòt an ka palé la, pas a pa biten konkré kon penti oben èskilti tout moun pé mannyé é rèkonnèt fasilman. Sé pito on pwodiksyon a konésans, on richès imatéryèl. Pou tout moun pé pwan mizi a pwédasyon-la, mi on foto a rèkomandasyon an fè (fò di, gwoup-la asèpté yo tout). Sé yo ki sèvi chawpant pou nouvo sous pédagojik lasa :
1 - An pwopozé nou té dwètèt travay anlè on zòn jéwografik ki té pé ay pi lwen ki réjyonalizm étwèt a lé ‘‘Zantiy fwansé’’ (Gwadloup é Matinik). An pwopozé nou adopté vizyon a on ‘‘gran Karayib’’, kon ta la CARICOM.[11] On èspas kiltirèl pi laj, avè, ki gran, ki piti lilèt a lé Karayib, é jis koté èspas kontinantal la. Lakarayib adan tout dimansyon a-y : bannzil é kontinantal, ka palé kréyòl, anglé, pannyòl é fwansé. Adan on sans, an té ka mannyé jéwopolitik, on domenn ki pa sansé mayé avè law. Sé pou sa prèmyé pwopozisyon an mwen fè déba.
2 - Menm biten pou dézyenm pwopozisyon-la, anlè kèsyon a idantité é nasyonalité. An té ka pwopozé travay yenki anlè awtis ki fèt adan lé Karayib-Lanmérik, pou kréyé on zouti ki téké mèt douvan awtis ki ni labitid touvé yo mawjinalizé é envizibilizé. An plis di sa, an té ka pwopozé, nou té mèt a koté, ki lé kolon an tan lontan é kréyasyon a yo, ki awtis ki té vin fè on séjou adan sé péyi an nou-la. Lé pwofésè istwa té an opozisyon avè oryantasyon-lasa, pas yo té vlé prézanté dé kalté pent kon Augustin Brunias, ki té enpliké andidan sistèm èsklavajis-la. Dézakò la té tèlman fò, sa fè enspèktris istwa-la, ki té ka konsidéré lé awtis kolonial konsi yo té on matéryo enpòwtan, kité gwoup la britalman, avè pwofésè istwa é fwansé ki té moun dè fil ay. Menm jan, dirèktris a CANOPÉ Gwadloup, ki té ka suiv travay an nou dè pré, té’é vlé vwè nou entégré kréyasyon kolonyal a Mizé Chèlchè la Pwent (Musée Schœlcher de Pointe-à-Pitre), pawtènè enstitisyonèl ay. Sèlman, mwen menm té ka konsidéré tout sé kréasyon awtistik-lasa, kon véyikil a on idéwoloji tòksik, rasis é kolonyalis mélanjé, kè an té vlé kenbé lwen wouchach an nou. Pou mwen, té ni tèlman kréyasyon é tèlman awtis ki té mérité on méyè vizibilité, avè tout léjitimité on kad enstitisyonèl té pé pwokiré yo.
3 - Lè i vwè entéré pédagojik a pwojé-la é vansé an-nou, CANOPÉ ègzagonal pwan désizyon asosyé-i avè CANOPÉ Gwadloup, pou pwojé-la ni asé lajan pou i wouvè zèl a-y o nivo nasyonal. Mé a Pari, CANOPÉ té ka kèsyoné enspèktris-la : « És sé vlé an té vlé diskriminé awtis blan ? » « Ès motivasyon an mwen pa té rasis ? »… Sa vré : awtis non-blan, afwiken é désandan a yo, pa té pwézan an didan lé mizé fwansé é òksidantal, absan adan pwogram lékòl é envizibilizé kon patini dépi plis ki twa sièk tan. Mé ès nou té pé voyé limyè on sèl kou anlè ‘‘tyèw monn’’ a law, san nou ataké on bastyon èsklizif, on ‘‘privilèj blan’’, san nou té kréyé on malèz sibitman ? Vansé awgiman a on swadizan ‘‘rasiz anti-blan’’, lè moun ki ka sibi diskriminasyon rasis, ka éséyé rèvandiké plas a-yo adan on sosyété la sé Blan ka dominé, sa divini on mékaniz a défans klasik pou gwoup dominan-la, lè i ka santi privilèj a-y mènasé. Pou chouké dirèksyon-la an té ka pwopozé-la, an fè tout moun sonjé on évidans listwa ka enpozé : trèt a Nèg avè lèsklavaj, sété makè pwensipal-la ki té ka lyanné pwès tout sé awtis a lé Karayib-Lanmérik, sé sa ki té ka èspliké majorité a yo sé moun afwo-désandan.
4 - Apwé an té baléyé soupson a ‘‘rasiz anti-Blan’’, é lè ou vwè pwofésè a fwansé, listwa é enspèktris a-yo té pati, dépi la, sé mwen ki fè ko-dirèksyon a gwoup-la avè yenki pwofésè law plastik. An konpwann nou té kay pé palé menm langaj-la. An moman-lasa, an pwopozé laji périmèt a wouchach an nou, pas sa té ka parèt mwen ésansyèl entégré awtis afwo-désandan sòti Lézéta-zini, Giyan’, Sirinam, Brézil…, awtis a kontinan-la, ki té ka pawtajé èspéryans a dominasyon èsklavajis avè lé Karibéyen. Yo té ka lité kont lé menm èsklizyon é diskriminasyon, menm rasiz, menm rési falsifyé a listwa, ki fè yo ka pawtajé on sansibilité é dé kèsyonman ka sanm adan pwatik awtistik a-yo. An té vlé ni posibilité entégré Jean-Michel Basquiat, a chouval ant lawchipèl é kontinan, avè lorijin karibéyen ay (papa-y té Ayisyen, manman-y té Pòtoriken) ka travèsé tout travay ay. Avè dòt Mériken ki ni zansèt afwiken : Kerry James Marshall, Kara Walker (Étazini), …, koté lé Karibéyen Wifredo Lam (Kiba), Julien Creuzet (Matinik), Hervé Télémaque (Ayiti), … obyen Lanmérik-di-sid kon Marcel Pinas (Sirinam), … yo ki sé anblèm afinité Karayib / Lanmérik, koté law pran sous ay dépi jènèz apokaliptik a matris a kal a bato négriyé-la. An final-di-kont, gadé pa koté tout Lanmérik, sété pas nou té vlé woté awtis karibéyen adan on rèlasyon two èsklizif avè ansyen ‘‘métwopòl’’ éwopéyen la. Enskri sé awtis la sa adan on jénéaloji, on filyasyon panamériken, é kréyé on èspas a pawòl ant Karibéyen avè Mériken, koté Nò é koté Sid. Ba pwojé-la on dimansyon pi entèwnasyonal, pli wouvè, pli sitiyé.
5 - An sans-lasa, tit a travay-la : « Law a Lakarayib pou ansényé », pa té an plas a-y ankò. An pwopozé, konnyéla, nou té kriyé gwoup-la : Aw a Lékarayib-Lanmérik, ki té an akò avè on vizyon pli anbisyèz (enspèktris la mété on soutit an plis : « rèkonnèt, pawtajé, ansényé » ki té kay kontrèdi li menm ay).
6 - An té fè on list konsékan èvè plis ki swasann-dis awtis karibéyen é afwo-mériken (adan plis ki on santenn référans an té ni). Avè, enspèktris-la té ka mandé mwen validé tout awtis lé zòt kontribitè a gwoup-la té ka pwopozé. An té ni konviksyon fò nou té pwodui on travay èspésyalman santré anlé law vizyèl, sé pou sa an rèkonmandé nou té mèt a koté pwatik awtizanal, dansé tradisyonèl, avè ‘‘pent amatè’’ ki, dapwé mwen, paté an larèl a pwojé-la. An té véyatif pou nou évité fè pon kontrèsans, pon gwo érè an didan tèks gwoup-la té ka pwodui, é ki té’é pé diskrédité tout édifis la. I té falé, sa nou té ka mèt an fòm, té klè é koéran, pou nou paté prété flan ba pon kalté jété zyé kondésandan.
7 - Anplis di aktyalizasyon a kèk ékri an té maké lontan, kon on tèks anlè travay a Eddy Firmin-Ano pou on katalòg èspozisyon an lanné 2014,[12] an té ka travay pou ékri tèks nouvo, ki té dwètèt, sèlon mwen, san rèpwòch ki an fòm, ki an fon. Adan lis an-nou, sé té asi awtis entèwnasyonal lé pli sélèb an té ka ékri. Analiz a kréyasyon awtistik é notis biyografik anlè Jean-Michel Basquiat é Wifredo Lam. Avè, té ni osi, travay ègzijan ‘‘Jènèz Apokaliptik’’ (Genèses Apocalyptiques) té-ka enpozé mwen. Sé té entwodiksyon-la ki té pou lokalizé kontèks pawtikilyé, avè défi a travay an nou.
8 - An té-ka swété vwè sous-la nou té-ka pwodui-la, kléré avè dòt ‘‘makèd pawòl’’ enspiré avè travay a sé awtis-la. An té opozé avè tout kalté pawòl awogan sòti an dèwò. Sèlon mwen, rèpwan fil a narasyon a listwa té kapital, an mitan on pwojé ki té ni vokasyon a divini on modèl enspiran pou la jénès. Pon moun pa té dwètèt palé an plas an nou, pou nou té pé enkawné on pawòl sélèb a Aimé Césaire : divini ‘‘èspésyalis a nou menm’’ ! Sé konsa an pwopozé dé vwa moun konnèt pou wotè a vizyon a yo kon : makèd pawòl matiniké Patrick Chamoiseau (pwi Goncourt 1992, ki ka dévlopé on réflèksyon asi law a détou i obsèwvé aka lé kontè matiniké), Giyanèz Christiane Taubira (ki pòté lwa-la ki rèkonnèt lèsklavaj kon krim kont limanité, 2001), é Réyinyonèz Françoise Vergès (titilè a Chaire Global South(s), FMSH, Paris, ki ka dévlopé on réflèksyon anlè dékolonizasyon a law). An moman-lasa, an té ka prévwa mété dòt non a kritik daw é kiratè* Karibéyen, san sav yo patéké jen ban’ tan rivé an bout. (* òwganizatè a èspozisyon)
Rann vizib koté sit, envizibilizé lòt koté la :
Adan ‘‘débrifing’’ régilyé nou té ka fè, enspèktris la, ki té sav i pa-té kapab menné pwojé la jous an bout li tou-sèl ay, é kon i té bizwen kopérasyon total an mwen, i mandé mwen pwonmèt-li alé jous an bout a travay la nou té koumansé-la. An té èstèbèkwè lé kèk-fwa i mandan’an sa, é an té ka bay menm répons la :
1) – « Isidan, pwojé avòté, sété on labitid (an té konnèt détwa) » ;
2) – « An té angajé pawòl an mwen é an té-ké kenbé angajman an mwen, magré tout difikilté. »[13]
Mé apré twa lanné travay, ka konswa, sipèwvizé é vérifyé ésansyèl a sa ki-té an vant ay : ékri prèmyé vèwsyon a tèks entwodiksyon la, fè on mòso a rèlèkti a tèks a rèstan manb a gwoup la, ékri tèks anlè W. Lam avè J-M. Basquiat, lé dé gran awtis a Karayib-Lanmérik, sòti Kiba é Ayiti, foyé a lé dé pi gran révolisyon viktoryèz a réjyon la, an touvé mwen ka sibi mové présyon a enspèktris la, kon ta CANOPÉ. Pas pwojé la té ka déwoulé adan on kontèks istorik kolonyal, sa té ésansyèl yo rèspèkté kè an gadé tout métriz a pawòl an mwen. Mé lè ou vwè tèks an mwen té an korèksyon, sé la yo koumansé chèché ti bèt an tèt an mwen. Séla menm ki ka kontinyé mèt an plas politik a kontwòl é sibòdinasyon kont sosyété an nou, té vlé enpozé mwen rèmèt tèks an mwen dapré on sistèm trè rèd a ‘‘gabari’’ yo té adopté dépi on ‘‘métwopòl’’ ki abityé kontwolé é gouvèné nou avè on kad nòwmatif. Dépi mwa é mwa, enspèktris la avè CANOPÉ, té pwan tout nannan la avè kilès an té nouri tout travay a gwoup la. An moman la sa, Aw a lé Karayib-Lanmérik, té kay chanjé figi. Dè pwojé ki té vlé réparé, i té kay touné an pwodui a èstraksyon, a prédasyon. Kon a pwézan an té-ka jenné yo (pas an té-ka rifizé fè chyen kouchan douvan pawòl dominan la, pou pwan plas la ki té-ka parèt mwen annaks avè pwojé la), é avan pon kontra té finalizé, la, santralité a kontribisyon an mwen téké établi, apwé twa lanné travay angajé, yo déklaré sé mwen ki té « démisyonné » (!) Mi sé konsa yo woté mwen an gwoup la. Avè, yo éfasé totalité a travay an mwen an didan Aw a lé Karayib-Lanmérik, konsi sété kréyasyon a yo.
« Or c’est très exactement ce dont nous ne voulons pas. Ce dont nous ne voulons plus. - Nous voulons que nos sociétés s’élèvent à un degré supérieur de développement, mais d’elles-mêmes, par croissance interne, par nécessité intérieure, par progrès organique, sans que rien d’extérieur vienne gauchir cette croissance, ou l’altérer ou la compromettre. Dans ces conditions on comprend que nous ne puissions donner à personne délégation pour penser pour nous ; délégation pour chercher pour nous ; que nous ne puissions désormais accepter que qui que ce soit, fût-ce le meilleur de nos amis, se porte fort pour nous. »
Aimé Césaire, Lettre à Maurice Thorez, 24 octobre 1956
Sendwòm a Atahualpa :
Lè i té sòti pwan fonksyon a-y an Gwadloup, an menné enspèktris-la maché an mitan pawsèl a lanvil kolonyal, pou fè-y fè on piti pa adan listwa a lilèt an nou. Dépi twon kolosal a pyébwa sabliyé Victor Hugues té planté anlè Plas Laviktwa, la ou vwè la giyotin koupé tèt a sé plantè wayalis-la apré 1794, jous an tan a mé 1967, la jandàm fwansé masakré Gwadloupéyen. On penti avè ba-rèlièf ka pòté témwanyaj pou moun yo asasiné [14]. An fè-y vwè bèlté défréchi a sé kaz ‘‘kréyòl-la’’ an kè a ‘‘la ville imposée’’, é ta sé kaz a maléré-la adan ‘‘la ville résistante’’ dapwé tipoloji a Marc Jalet[15] ki sé on awchitèk iwbanis. Avè, an sèvi-y gid pou wouvè on finèt anlè dimansyon otantik a kannaval Lapwent.
Prézanté kilti é listwa a Lagwadloup é ta Lakarayib pou akéyi moun, janmé sa pa-té-vlé di, ba moun pèwmisyon pou piyé sa ki tan-nou !
An té klè avè-y dépi pwèmyé bokantaj an nou : rèspé pou kilti a on lilèt malmenné adan listwa, sété èkzijans an mwen. Mé listwa, ki antété kon bourik, té kay répété li-menm kon jako. Vwè enspèktris-la envizibilizé travay an mwen é piyé konésans an mwen, menné mwen si chimen a idantifyé on sendwòm nouvo. An bay non a : ‘‘sendwòm a Atahualpa’’. Atahualpa sé non a on lanprè Inca ki té fè enpridans wouvè anpiw ay pou Francisco Pizzaro, li é bann konkistadò pannyòl ay, on 16 novanm 1532. Sé konsa, sé mésyé, fè on stratajèm a Konpè Lapen. Yo ataké lé Inca, ki té dézawmé, o kanon é yo pwizonné Atahualpa. Yo té pwonmèt libéré-y kont on gwo ranson. On pyès kaz a 30 m2 té pou plen avè lò é lajan. Richès inèstimab sòti tout koté lanpiw Inca, objé présyé sé souda pannyòl la yenki fonn an lengo. Atahualpa tchenn pawòl ay, mé Francisco Pizzaro bay lòd pou èkzékité-y, pou yo tranglé-y. Sé pou sa, adan ‘‘Outre-mer’’ an nou-la, ki konsidéré kon rézèvwa adan kilès puisans fwansé-la, pé vin sèvi-y san limit, pou bèzwen matéryèl é imatéryèl a-y, enspèktris-la touvé-y ka rèpwézanté, an chè é annòs, ‘‘sendwòm a Atahualpa’’, pwès 500 lanné awpé yo asasiné dènyé Inca-la.
Piyaj a gran léchèl an Afwik, oben prédasyon konfidansyèl an Gwadloup, ka fè-nou sonjé kijan èstraksyon a richès awtistik té an pwent a golèt a lantrèpwiz kolonyalis-la, adan on stratéji a dominasyon é pwofi akimilé. Adan kawné dè wout ay « L’Afrique fantôme », ki sé listwa a on èspédisyon tout moun konnèt, ètnològ Michel Leiris, ka rakonté on véritab piyaj dè mas, adan kilès i pawtisipé. Sé té ‘‘Mission Dakar-Djibouti’’ (1931-1933) Marcel Griaule[16] té-ka dirèksyonné. Apwézan, yo konnèt tiré bénéfis a èstraksyon a richès kiltirèl imatéryèl. Lèspwi a bitasyon (plantasyon)-la, vin jénéralizé, i divini on jan pou viv asi la-tè[17], on kalté rèlasyon ou vwè désandan a kolon enpozé ‘‘Lézòt’’. ‘‘Réflèks a kolon’’ : piyé (trézò kiltirèl), éfasé oben modifyé (listwa), ranplasé (rèlijyon, kilti), volé (mèt pèp antyé toutouni), èsplwaté (kò a moun ‘‘ki pa-Blan’’, fòs a travay a yo, vant a fanm ‘‘ki pa-Blan’’, tout sé richès natirèl-la), imilyé (brizé rézistans), téworizé (mofwazé vyolans a-y adan on ispèktak pou fè moun pè), kontwolé (kò, lèspwi, inisyativ, téritwa), dominé (pou on dènyé pwofitasyon)… On prédasyon kontanporen anakronik, alòs menm léta fwansé ki rèkonnèt iléjitimité a piyaj a byen kiltirèl adan sé ansyen koloni-la, wouvè on (piti) politik a rèstitisyon. An 2017, apwé i té pwan angajman a Ouagadougou (Burkina Faso), pwézidan a la répiblik Emmanuel Macron té mandé Felwine Sarr avè Bénédicte Savoy[18] fè on rapò anlè rèstitisyon a patrimwan afwiken. On kèsyon Louis Georges Tin, an tèt a lè CRAN[19], té prèmyé a pozé an Fwans, o gran jou, dépi désanm 2013, douvan mizé Quai Branly.
Épilòg :
Maintenant qu’on a « découvert » que la présence artistique afro-américaine existait vraiment, maintenant que des études sérieuses ont cessé de réduire les témoins au silence, d’effacer leur place significative dans la culture américaine et leur contribution à celle-ci, il n’est plus acceptable de simplement nous imaginer et d’imaginer à notre place. Nous nous sommes toujours imaginés nous-mêmes. (…) Nous sommes les sujets de notre propre récit, les témoins et les acteurs de notre propre expérience et, nullement par hasard, de l’expérience de ceux avec qui nous sommes entrés en contact.
Toni Morrison
Lè 11 désanm 2019, andidan anfitéyat a lè MACTe (Sant karibéyen a èspwésyon é mémwa a la trèt avè lèsklavaj), enspèktris a law plastik, lèktris a lè Guide du Routard Guadeloupe, abiyé adan kòstim a ‘‘White savior’’ (sauveur Blanc) a-y, èvè dirèktris a CANOPÉ Gwadloup ki té ka klotiré karyè a-y avè ‘‘èksplwa-lasa’’. Yo té ka prézanté an gran wach, « Art des Caraïbes-Amériques : ‘‘reconnaître’’, partager, enseigner ». Apwopriyasyon a plizyè lanné travay an mwen. Enspèktris-la, entwonizé èspésyalis a law a Karayib-Lanmérik, sinyé on entrodiksyon ki té ka ranplasé é envizibilizé « Genèses Apocalyptiques », tèks-la an té ékri-la. Biyografi é analiz a kréyasyon awtistik a Wifredo Lam é Jean-Michel Basquiat pa té kay konnèt on méyè dèsten. Éfasé, ranplasé, envizibilizé. Èspwopwyé adan pwòp chan a konnésans an mwen. Sa ki té pli fò, yo fè éfasman-lasa alòs menm Mémorial ACTe té wouvè pòt ay pou « Le Modèle Noir », on èspozisyon moun tann palé dè-y, é ki té vlé, dapré katalòg a-y : « redonner un nom, une histoire aux grands oubliés du récit des avant-gardes ». Denise Murrell, on Afwo-Mérikèn ki fè komisarya a èspozisyon-la, té ka mandé li menm : « Qui sont-elles, qui sont-ils, ces protagonistes oubliés de l’histoire de l’art ? » I té ka tèsté kòm kwa, i té vlé : « doter tous ces ‘‘modèles noirs’’ d’une visibilité nouvelle »[20]. Sé adan Mémoryal-la, ki sé on koté senbolik pou la tè antyè, yo vin mèt an senn o gran jou, piyaj entélèktyèl é envizibilizasyon a on Gwadloupéyen, zansèt ay té Afwiken yo mèt an èsklavaj. On èspèktakilarizasyon ka fè nou sonjé tan a plantasyon avè rityèl a chatiman piblik pou lé èsklav rékalsitran. Sa èstraòwdinè, vwè fon-é-toupé a moun ka mannévré adan on santiman enpinité kon tala, mé la Karayib toujou té on koté a dévèwgondaj, la lé kolon éwopéyen, té ka otorizé yo fè sa ki té défandi adan sa yo kriyé « le monde civilisé », dapwé a yo. Étéwotopi ! (on koté èspésyal, la chyen ka japé pa ké !)
Aparisyon san fen a on imajinè kolonyal anbiskadé andidan lenkonsyan. Apwopriyasyon, èspwopriyasyon, éfasman, envizibilizasyon, ka montré nou kijan strikti kolonyal ni pouvwa rékipéré pou li menm, é nétralizé émèwjans a lit an nou, avè sa ki té pé ban nou konfyans é dinyité. Sous pédagojik-lasa, on kréyasyon ki té ka pwonmèt pwan dimansyon a on biten kapab réparé moun, kapab swannyé enjistis a on gran istwa a èsklizyon, anki vwè nanm a-y pèd an chimen pou-y touné-viré adan on ilizyon. On nouvo machin pou èskli moun, ki vin konfiwmé dévwaman a lèspwi dékolonyal ki té vlé konstitiyé tram orijinèl a Art des Caraïbes-Amériques. On lèspwi ki ka bannou léjitimité pou palé dè nou-menm, é konvoké law é listwa, pou nou pé pwodui é pawtajé istwa entim a kilti an nou. Imaj an nou, gadé an nou, pawòl an nou…
Adan travay a ‘‘kritik-daw’’ an mwen, dépi lé pwèmyé tèks, an éséyé rètouné jous an tan a jénèz a kréyasyon awtistik adan Lékarayib-Lanmérik, apwé chòk èsklavajis la. Tèks an mwen, « Genèses Apocalyptiques », sé on sentèz a tousa. Moun ki monté konplo pou envizibilizé mwen, té sav byen pwésizéman, yo té-ka krazé an-pach mòso a on pyès métrès a dispozitif kritik an mwen, pik a lanné-é-lanné travay. Sé konsa, anlè sit Lentèwnèt a CANOPÉ, Art des Caraïbes-Amériques alèkilé, apa plis ki on vèwsyon èstropyé, mitilé, ‘‘fwi étranj’’ (‘‘strange fruit’’) a on sèl pwofitasyon. On vèwsyon ki, avè kalté vyolans senbolik-la i ka chayé an kò a-y, ka pozé kèsyon a jan yo ka konstwi konnésans, é kijan sa posib itilizé on sous kon tala, pou zélèv ki fèt adan on ansyen sosyété èsklavajis kon Lagwadloup. Pas lékòl, apa on koté la ou ka yenki apwivwazé bèl pawòl a rasin latin. Sé dwètèt on koté otila ou pé apwann lité avè konnésans kont tout mal a rasin rasis. On koté la moun té dwètèt apwann sans a létik. Mi sé la lenstitisyon té pou bay lèkzanp. Mi sé sa i oubliyé fè. Nétralizé fòs a on rèvandikasyon pou mofwazé-y adan on vyé ti biten akòdé. An batayé tèlman kont lojik ‘‘chèlchéris’’ lasa (culte à V. Schœlcher) ! Pannan èkzijans a réparasyon pou krim èsklavajis é kolonyal rété bèkèkè, on spolyasyon kon tala ka di kijan ‘‘sèvitè a léta’’ pé fè-nou sonjé kijan chawpant a bitasyon / plantasyon doubout jis alè, ki moun ki mèt é adan ki men (ki pa gè pwòp) pouvwa-la ka touvé-y. Mé vi an nou ka konté, vwa an nou ka konté, kréyasyon an nou ka konté ! Nou ka rèfizé yo pwan : ki konnésans an nou, ki pawòl an nou, on volonté ki jété-nou adan on tou plen nwèsè, kon anbafès a kannari ; pou pwan dwa léjitim an-nou, é di douvan latè antyè, sa nou menm-an-nou, ki sé dé ‘‘vivan awchiv’’, sa nou tou sèl kapab témwanyé, pas Karibéyen nou yé !
‘‘L’agir colonial’’ : piller, effacer, remplacer, spolier, exploiter, humilier, terroriser, contrôler, dominer …
La réponse du guerrier définitif : penser, marronner, résister, (se) panser, (se) réparer…
Pour la dignité de tous les miens
Jocelyn Valton - AICA SC, novembre 2019 – juin 2023
Pour la traduction créole : Jocelyn Valton, aôut 2024
*
1 - Adan on awtik an ékri : Fétiches Brisés – Une longue éclipsse des arts plastiques dans les Caraïbes ; 1997-2013, (sé non a ‘‘Wounded Knee’’ ki enspiré mwen pou tit ay. Solda mériken té masakré 300 Natif Sioux, fanm, vyékò, zanfan, a la mitrayèz Hotchkiss, an 1890 pa anba lè Dakota), an ka palé on épistémisid radikal ki fèt anba lòd a Pè Jean-Baptiste Labat. I fè yo brilé on piti modèl èstati, pou arèsté on rityèl a gérizon èsklav a bitasyon matiniké a Fonds St-Jacques té ka pwatiké an lan 1698 https://jocelynvalton.blogspot.com/2013/11/f-e-t-i-c-h-e-s-b-r-i-s-e-s_26.html
[2] - « Épistémè » vé di on chenn a konnésans ou ka touvé adan on épòk é adan on kilti. Kidonk, « épistémicide » vlé di dèstriksyon entansyonèl, envizibilizasyon, éfasman total (é / oben a dèmi) a sé konnésans-lasa, èvè moun ki pwodui yo. Souvaman, sé krim a dimansyon kiltirèl la sa, ka fèt an sitiyasyon a dominasyon kolonyal.
[3] - On konpòwtasyon ka fèw sonjé ta on koukou, on zozyo éwopéyen, ka pwatiké parazitiz a kouvézon, pannan kilès fimèl la ka ponn zé ay adan nich a on lòt èspès zozyo. Apwé sa, pitit ay ka jété pa anba, ki zé, ki pitit léjitim a nich-la, pou fè èspès kolonizé-la nouri-y.
[4] - Edward W. Said, L’orientalisme - L’Orient créé par l’Occident, Éditions du Seuil, 2004
[5] - On kolonyalité a konnésans (colonialité du savoir) ki ka fè moun kwè, awtis a Lékarayib-Lanmérik é kréyasyon a yo pani menm kalité ki ta Lòksidan, kè yo pa dé modèl valab ki mérité yo étidyé yo, ni imité yo.
[6] - Jocelyn Valton : Une école pour la république archipel, Les invités de Médiapart, juillet 2012 https://blogs.mediapart.fr/edition/les-invites-de-mediapart/article/120712/une-ecole-pour-la-republique-archipel
[7] - Konsèp a « kolonyalité » ka voyé nou gadé travay a Anibal Quijano ki fèt o Pérou. I apiyé anlè sibaltèwnizasyon a konnésans, é sibjèktivité ki pa ta Lòksidan, i apiyé osi anlè èstraksyon é èsplwatasyon a richès a diféran limanité avè sistèm a pouvwa a Lòksidan.
[8] - An mwa maws 2016, té ni on sanblé a pwofésè law plastik sòti an diféran akadémi, pou travay asi lé nouvo pwogram é itilizasyon a tèknoloji nimérik. An té prézan adan gwoupman entèwakadémik lasa, ki fèt an ‘‘Lycée Colbert’’ - Rue de Château Landon à Paris, adan on ‘‘salle Colbert’’ otila on bist skilté a Jean-Baptiste Colbert ka twoné… Ou ka rété èstèbèkwè lè ou ka pran tan sonjé, pwofésè law plastik (‘‘èspésyalis’’ a jan imaj puisan !) kapab kalkilé anlè pwogram lékòl, anba èskilti an mab a on moun ki ékri lè ‘‘Code Noir’’, on liv / kolèksyon a lwa rasis (gason ay fin ékri-y) ki té ka réglé vi a Nèg èsklav adan Lékarayib-Lanmérik, san pon moun pa bwonché, ki sé pwofésè, ki sé enspèktris, pa plis Lenspèksyon Jénéral. On lendiférans trankil dépi lakou a lé kolèj é ta lé lisé (plizyè lékòl ka pòté patwonim a J-B Colbert, menm jan on anfitéyat a l’INHA – Institut Nal d’Histoire de l’Art à Paris) jis adan entimité a sal lékòl, la yo ka fè jénès a la Fwans étidyé. Lè moun ka di rasiz sé on biten ‘‘striktirèl’’, ‘‘sistémik’’, sé pou di i kapab rèpwodui-y avè mwayen éfikas é rèdoutab kon ta lenstitisyon a lékòl, san pon moun di hak !
[9] - Sé sa an ka dévlopé adan awtik an mwen : Fétiches Brisés.
[10] - Liv-la an didan a-y té ka pozé pwoblèm sé : Anthologie de la peinture en Guadeloupe, des origines à nos jours, Conseil Régional de Guadeloupe, HC Éditions, 2009. I té ka fè plas pou Nicole Réache ki té prézanté èspozisyon Mémorielles 3, Pointe-à-Pitre 1998, on èspozisyon a penti révizyonis ki té ka minimizé krim èsklavajis-la, pou 150ème fèt anivèwsè a labolisyon a lèsklavaj. On révizyoniz an dénonsé plizyè fwa adan la près é an liv. http://www.potomitan.info/ki_nov/gwadloup/zelina.php
[11] - CARICOM (Caribbean Community) ki kréyé an 1973, sé on òwganizasyon avè on kenzèn léta manb, é senk léta asosyé a Lakarayib. Òbjèktif ay sé dévlòpman sosyal, ékonomik é kiltirèl a Lakarayib. An 2014, péyi a la CARICOM pwézanté on « Plan an dis pwen a la CARICOM pou on rékonsilyasyon é on jistis réparatris » ki ka égzijé lé ansyen métwopòl kolonyal, bay dé réparasyon pou krim èsklavajis a yo.
[12] - Pou èspozisyon Résistance(s) - Présences marronnes, Eddy Firmin-Ano, Musée Schœlcher, Pointe-à-Pitre, 2014, E. Firmin-Ano é mwen, fè on kréyasyon awtistik kolaboratif : imaj monimantal a on Nèg mawon ki té ka miziré 8 mèt wotè. Nou té mété-y pa èspré an déwò a mizé-la, an lakou-la, anlè masonn a on batiman ki kolé avè-y. I té ka touvé-y anwo on bist a Viktò Chèlchè (Victor Schœlcher) ki fèt an wòch. Kréyasyon awtistik-lasa, té ka gloriyé on figi a la rézistans, menm jan ki tèks an mwen. Yo tou lé dé té ka fè kritik a mizé-la, ki ka envizibilizé lit èsklav menné pou libèté a yo. Sé zouti-lasa, vizyèl é téorik, té ka opozé on anti-diskou douvan diskou ofisyèl-la, ki téka mèt laksan anlè on swadizan ‘‘jénéwozité’’ abolisyonis a léta fwansé gras a imaj a Viktò Chèlchè. https://jocelynvalton.blogspot.com/2014/02/resistances-exposition-firmin-ano.html
[13] - Lè an té-ka bokanté avè-y, an di enspèktris-la, an Gwadloup, nou té-ni lèspéryans a pwojé kolaboratif avè moun ‘‘Lègzagòn’’, ki paté ka jan vwè jou. On pwojé a 1% awtistik avè Ministè a la kilti é la DAC (Direction des Affaires Culturelles) / Maison Chapp (XVIIIe siècle) Basse-Terre, pou transfòwmé-y an syèj a la DAC. An démisyonné pwojé-la an 2018, pas yo té ka mèt a koté sa an té ka konséyé pou kréyé pis ékité pou awtis a Lakarayib. Avan mwen, sé on lawchitèk Gwadloup ki té woté kò ay adan 1% lasa ; menm jan, sé adan on pwojé a liv asi lawchitèkti modèwnis a la Gwadloup, yo mèt on lòt awchitèk a péyi-la a koté apwé i té koumansé woulé… é tan é tan ki touvé yo ostrasizé, adan on dékatman a rèlasyon inékitab. Lé méyè èspèwtiz a péyi-la, té pou sèvi kosyon bon maché, mé fò yo té sav ‘‘rété an plas a yo’’.
[14] - « Hommage aux victimes de mai 1967 », 2007. Sé Philippe Laurent ki penn ba rèlièf-lasa anlè masonn a kolèj Nestor de Kermadec, an sèktè a Dibouchaj, Lapwent (Dubouchage, Pointe-à-Pitre).
[15] - Marc Jalet, L’urgence, l’échéance, la durée (p. 69-102)
[16] - Yo itilizé tout kalté mwayen : manti, vyolasyon a konfians, entimidasyon, bokantaj inékitab, vòl avè pwofanasyon a objé sakré (3 mas kono), … pou ‘‘kolèkté’’ / volé pèp yo pwoché pannan on gran vwayaj a 20 000 km. Ki avè konsantman, ki fòsé, sé 3 500 pyès (!) yo menné o Musée de l’Homme (Paris) : mas sakré, èstatiyèt, pòpòt, objé a tou lé jou é dòt biten, ki tini valè adan sé kilti-la, otila yo raché yo. Aprè vòl a on mas Kono, Leiris rété i di : « Mon cœur bat très fort car, depuis le scandale d’hier, je perçois avec plus d’acuité l’énormité de ce que nous commettons. » (Kè an mwen ka bat tèlman fò, pas dépi èskandal a yè, a ka vwè avè plis pwésizyon énòwmité a sa nou té ka fè-la). ‘‘Misyon-lasa’’ ka vin konplété on kalté tradisyon fwansé a èstraksyon ‘‘syantifik’’ dapwé a yo, kè Napoléon Bonaparte té wouvè èvè la ‘‘Campagne d’Égypte’’ (1798 - 1801).
[17] - Adan liv ay, Une écologie décoloniale, Édition du Seuil 2019, Malcom Ferdinand ka di kon sa, sé pèwmanans a Plantasyon èsklavajis-la ki fè, jan nou ka rété asi latè, sé on katastwòf.
[18] - Felwine Sarr é Bénédicte Savoy pibliyé on rapò ka pèwmèt nou miziré enpòtans a prédasyon yo fè a léchèl a kontinan afwiken-la. Tout on jénès ki té’é pé touvé enspirasyon é konfyans adan li menm, ka vwè, yo pwivé-y dè pwès tout patrimwan’ awtistik ay, kè yo volé pou plen mizé é kolèksyon privé a Lòksidan.
[19] - CRAN : Conseil Représentatif des Associations Noires.
[20] - Katalòg èspozisyon : Le Modèle Noir, de Géricault à Matisse, Flammarion, 2019, pp. 13, 15, 17
Bibliyografi :
AJARI Norman, La dignité ou la mort – Éthique et politique de la race, Éditions La Découverte, 2019
CUKIERMAN Leila, DAMBURY Gerty, VERGÈS Françoise (ss la dir.), Décolonisons les arts ! L’Arche, 2018
FERDINAND Malcom, Une écologie décoloniale – Penser l’écologie depuis le monde caribéen, Éditions du Seuil, 2019
GLISSANT Édouard, « Poétique et Inconscient », Le Discours antillais, Le Seuil, 1981, p. 276-284
JALET Marc, L’urgence, l’écéance, la durée – Emergency, deadline, duration, Archibooks, 2008, p. 69-102
LEIRIS Michel, L’Afrique fantôme, Éditions Gallimard, 2022, p. 103-105
Le modèle noir, de Géricault à Matisse, (Paris, Musée d’Orsay, 26 mars - 21 juillet 2019), (Pointe-à-Pitre, MACTe, 13 septembre - 29 décembre 2019), Flammarion 2019
MARBŒUF Olivier, Suites décoloniales – S’enfuir de la plantation, Éditions du Commun, 2022
MORRISON Toni, La source de l’amour-propre, Christian Bourgeois Éditeur, 2019
SAID Edward W., L’orientalisme - L’Orient créé par l’Occident, Éditions du Seuil, 2004
Dans l’ombre de l’Occident, Black Jack éditions, 2011
SARR Felwine, SAVOY Bénédicte, Restituer le patrimoine africain, Éditions du Seuil, 2018